“Yksi” – “kaksi” – “kolme” – nami!
Kaavapeli haastaviin ohitustilanteisiin
1–2–3-peli on kätevä apuväline etenkin reaktiivisen tai pelokkaan koiran kanssa liikkuessa. Harjoitteen avulla koiran kanssa pystyy rauhallisesti kulkemaan ruuhkaisella kaupunkialueella, ohittamaan jotain jännittävää tai siirtymään syrjään turvallisen etäisyyden päähän tekemään esimerkiksi LAT-peliä. Tässä tekstissä kerron, mikä 1–2–3-pelin idea on ja miten se opetetaan koiralle sekä näytän opetusvaiheista videon.
Tekstin ovat kirjoittaneet yhteistyössä Helppo arki -koirankoulutus ja koirakoulu Ihana Koiruus.
Kuva: Koiratuulia
Kaavapelit tai koulutuspelit (eng. Pattern Games) ovat tärkeä osa yhdysvaltalaisen Leslie McDevittin Control Unleashed -konseptia. Niissä hyödynnetään eläimen luontaista kykyä oppia ennakoitavia kaavoja. Koira oppii luottamaan ihmisen toiminnan johdonmukaisuuteen, mikä luo koiralle turvallisuuden tunteen. Kaavan käyttämisessä voi myös hyödyntää omaehtoisuutta, jolloin koira saa itse näyttää ihmiselle, milloin se haluaa aloittaa kaavapelin.
1–2–3-peli on yksinkertainen eikä sen opettaminen vaadi ihmiseltä kokemusta koiran kouluttamisesta. Harjoite on erittäin hyödyllinen, vaikka koiralla ei olisi ohitusongelmia, esimerkiksi silloin, kun koiran kanssa täytyy päästä ihmisvilinän läpi tai äänekkään työmaa-alueen ohi. Pelin avulla koira tietää, että se on turvassa ja peli antaa sille jotain, mihin keskittyä haastavan ympäristön ajaksi.
Kaavapelit on suunniteltu etenkin reaktiivisten ja pelokkaiden koirien avuksi erilaisiin ohitustilanteisiin, mutta ne sopivat kaikenlaisille koirille. 1–2–3-peli on tarkoitettu käytettäväksi liikkeessä, siinä missä LAT-peliä voi hyvin pelata myös paikallaan. Pelin aikana ihminen luettelee kävellessään sanajonoa (esim. “yksi, kaksi, kolme”) ja antaa viimeisen sanan jälkeen koiralle namin. Sen jälkeen hän aloittaa taas sanojen luettelun joko omasta tai koiran aloitteesta. Kun tilanne on ohitettu, koiralle annetaan vihje, josta se tietää, että peli päättyy ja se voi mennä tutkimaan ympäristöä.
Koiraa ei käsketä tekemään mitään. Koiran huomiota ei yritetä saada taputtamalla reittä, pyytämällä koiraa luokse tai sivulle, vaan koiralle opetetaan yksinkertaisesti, että “kolme” tarkoittaa, että nami on tulossa. Se on kaava, johon koira voi luottaa ja jonka avulla koira uskaltaa siirtyä paikasta toiseen, vaikka ympärillä olisi häiriöitä.
Leslie McDevitt kehitti 1–2–3-pelin avuksi koirille esimerkiksi autosta treenihalliin omalle taukopaikalle siirtymiseen tai eläinlääkärin odotushuoneesta tutkimushuoneeseen menemiseen. Harjoituksen opettamiseen ei tarvita erityisiä taitoja koiralta eikä ihmiseltä. Ihmisen täytyy vain osata luetella kolme sanaa, kävellä ja antaa nami. Koiran täytyy tykätä nameista.
Namin sijaan voi toki käyttää myös lelua. Tällöin viimeisen sanan jälkeen koira saa lelun, leikitte hetken esimerkiksi vetoleikkiä, pyydät koiraa luovuttamaan lelun sinulle ja jatkat kävelyä ja sanojen luettelemista. Tällöin koiralle täytyy erikseen opettaa lelusta luopuminen 1–2–3-pelin harjoittelun ulkopuolella. Lelu voi olla myös vaikkapa käpy, jos koirasi niistä pitää. Nappaa metsälenkillä taskut täyteen käpyjä tai ota sellainen maasta, kun sanot “kolme”. Näin koiran ei tarvitse luopua lelusta, vaan seuraavan “kolmen” jälkeen tulee taas uusi lelu (käpy).
Yksinkertaisuuden vuoksi puhun tässä tekstissä sanoista “yksi”, “kaksi” ja “kolme”, vaikka todellisuudessa voit valita opetettavaksi mitkä tahansa kolme sanaa. Kunhan sanat ovat aina samat ja sinun on ne helppo ja nopea lausua. On olemassa tilanteita, joissa numerot “yksi, kaksi, kolme” eivät ole paras vaihtoehto kaavan opettamiseen. Jos esimerkiksi lapsiperheen pienin opettelee laskemaan ja hokee päivittäin “yksi, kaksi, kolme”, kaavan opettamiseen ei kannata valita kyseisiä sanoja, sillä niiden merkitys jää koiralle vajaaksi. Välillä niistä seuraa nami, mutta välillä niitä hoetaan ilman mitään seurauksia. Tällöin on parempi valita vaikkapa “riks, raks, poks”, “aatu, beetu, ceetu” tai laskeminen vieraalla kielellä. Videolla käytän sanoja “aatu, beetu, ceetu” juurikin siksi, että esikoiseni harjoittelee ahkerasti laskemista.
1–2–3-pelissä koiralle opetetaan, että sanaa “yksi” seuraa aina sana “kaksi” ja sanaa “kaksi” seuraa aina sana “kolme”, jonka jälkeen tulee aina nami. Sanajono opetetaan takaperinketjuttamalla eli ensin koiralle opetetaan jonon viimeinen sana “kolme” ja sen jälkeen edeltävät sanat “kaksi” ja “yksi”. Näin koira oppii, että nämä kolme sanaa johtavat aina namiin.
Ensin sanat sanotaan peräkkäin tasaisessa rytmissä, mutta pikku hiljaa sanojen väliä voi pidentää, jolloin ehditte edetä pidemmän matkan namien välillä. Vaikka sanojen väliä olisi saanut pidennettyä esimerkiksi kymmeneen askeleeseen, on silti hyvä välillä luetella sanat nopeammin, jottei sanajono ala menettää merkitystään, kun namin saamisessa kestää koko ajan kauemmin ja kauemmin. Peli pysyy koiralle mielekkäänä, kun nameja tulee välillä nopeammin.
1–2–3-pelin ohessa koira voi havainnoida ympäristöään. Koira saa huomata ympäristössä tapahtuvia muutoksia ja se on tarkoituskin! Jännittäviin kohteisiin vastaehdollistaminen on kaavapelin avulla helppoa. Vastaehdollistaminen tarkoittaa sitä, että koiran suhtautuminen johonkin asiaan pyritään muuttamaan. Jos esimerkiksi vieraat koirat aiheuttavat koirassa pelkoa, vastaehdollistamisella tunnetila pyritään muuttamaan positiiviseksi. Kun aiemmin vieras koira on aiheuttanut pelon tunnetta ja uhkaa, nyt siitä seuraa jotain hyvää, nameja.
Kaavapelissä koira on valmiiksi rennossa ja luottavaisessa mielentilassa, kun jännittävä asia ilmestyy sen näkökenttään. Muista kuitenkin riittävä etäisyys. Jos jännittävä asia tulee liian lähelle, kun koira ei ole vielä siihen valmis, kaava rikkoutuu ja koiran turvallisuudentunne muuttuu epävarmuudeksi. Vanha käyttäytymismalli, esimerkiksi haukkuminen, palaa nopeasti, jos koira kokee olonsa uhatuksi. Jännittävien kohteiden tulee alussa olla tarpeeksi kaukana, jotta koira pystyy keskittymään peliin.
Opeta peli koiralle ensin kotona rauhallisessa tilassa. Kun alat käyttää sitä aidoissa tilanteissa, muista aloittaa sanajonon luettelu ajoissa. Jos käytät 1–2–3-peliä esimerkiksi koiraohituksissa, sano “yksi” heti, kun näette, että vastaan on tulossa koira. Jatka peliä koko ohituksen ajan ja vielä muutama metri sen jälkeenkin. Kun kaava on käynnissä ajoissa, koiran on helpompi suhtautua rauhallisesti ympäristön tapahtumiin. Kun koira oppii, että sanot aina “yksi”, kun se näkee toisen koiran, koira voi alkaa itse tarjota kontaktia kertoakseen sinulle, että nyt vastaan on tulossa koira ja sinun pitäisi alkaa laskea.
Kun ensimmäisiä kertoja harjoittelette aidoissa tilanteissa, riittää, että sinä huomaat, että vastaan on tulossa koira ja aloitat siinä vaiheessa harjoituksen sanomalla “yksi”. Tällä tavalla sinä saat ensin harjoittaa omaa kykyäsi aloittaa 1–2–3-peli riittävän ajoissa. Siirry kuitenkin pian siihen, että sanot “yksi”, kun koirasi huomaa vastaantulijan. Kun koira ensin huomaa vastaantulijan ja sen jälkeen kuulee namiin liittyvät sanat “yksi, kaksi, kolme”, koira alkaa oppia, että vastaantulijan näkeminen ennakoi sanajonoa ja namia.
Jos tämä toistuu liian monta kertaa toisinpäin eli koira ensin kuulee “yksi” ja näkee sen jälkeen vastaantulijan, sanajono alkaakin ennakoida vastaantulijaa. Pian käy niin, että kuullessaan “yksi”, koira alkaa katsella tarkkaavaisena ympärilleen, jotta näkisi, mistä jokin jännittävä vastaantulija on tulossa. Me emme halua, että sanajono ennustaa ikäviä asioita, vaan että vastaantulija ennustaa mukavia asioita. Siksi näiden kahden järjestys täytyy mahdollisimman pian kääntää oikein päin.
Koiran pitää pystyä luottamaan siihen, että valitsemasi sanajonon jälkeen se saa namin. Kaavapeliä ei ole koskaan tarkoitus tehdä ilman namia, vaan sen lopuksi koira saa aina namin. Sanoja ei käytetä ehdollisen vahvisteen eli palkkasanan tavoin, koska koiralta ei vaadita mitään tiettyä käyttäytymistä, josta sitä sitten palkittaisiin namilla. Silloinkin kun harjoitetta käytetään omaehtoisesti, ajatus ei ole, että koira saa namin, koska katsoi ihmistä. Omaehtoisessa 1–2–3-pelissä koira voi sen sijaan katsellaan kertoa, että on nyt valmis aloittamaan pelin kanssasi tai on valmis uuteen toistoon.
Peliä voi tehdä samankin tilanteen aikana sekä koiran että ihmisen aloitteesta. Voi olla, että ohitustilanteen alussa koira tarvitsee ihmisen aloitteen, jotta pystyy keskeyttämään tuijotuksensa. Muutaman toiston jälkeen koira ehkä jo pystyy keskittymään peliin, vilkaisee vain välillä ohitettavaa ja palauttaa taas katseensa ihmiseen.
1–2–3-pelin opettaminen
Ennen harjoittelun aloittamista, päätä, mitkä kolme sanaa opetat koirallesi. Mieti, toistuvatko ne muualla arjessa tai muistuttavatko ne joitain koiralle opetettuja vihjeitä. Valitse kolme koirallesi ennalta merkityksetöntä sanaa. Mieti myös, minkälaisella äänensävyllä sanot koko sanajonon. Pyri heti alussa sanomaan ketjun viimeinen sana samalla tavalla, jolla sanot sen kun kaikki kolme sanaa ovat käytössä. On yllättävän helppoa sanoa yksittäinen sana aivan eri äänensävyyn kuin ketjun viimeinen sana. Kuivaharjoittele sanojen sanomista ilman koiraa, ennen kuin aloitat ketjun opettamisen.
Aloita harjoittelu rauhallisessa paikassa kotona. Ota käteesi nameja. Jos koira on todella innoissaan tai liikuskelee ympäriinsä, Leslie ohjeistaa aloittamaan niin, että namit ovat nyrkissä aivan koiran kuonon edessä. Voit valita itse, pidätkö kättä koiran kuonon edessä vai oman kehosi edessä. Videolla näytän esimerkin molemmista tavoista.
Koiralta ei siis odoteta mitään käyttäytymistä. Koira saa tehdä mitä haluaa. Ei haittaa, vaikka koira vaihtelee asentoja, katselee ympärilleen tai haistelee maata. Harjoituksessa keskitytään vain ehdollistamaan koiraa eli opettamaan koiralle mielleyhtymä viimeisen sanan ja namin välille. Jos koiran huomio ei ole sinussa, kun sanot “kolme”, odota vain rauhassa, että koira kiinnittää huomionsa sinuun ja anna nami silloin.
Ensimmäinen vaihe - “kolme”
Seiso paikallasi, koira voi olla edessäsi.
Sano “kolme”.
Anna koirallesi nami.
Toista.
Kun olet tehnyt 5-10 toistoa, sano vihje harjoituksen päättymisestä. Vihje harjoituksen päättymisestä voi olla esimerkiksi sana “loppu” ja useamman namin pudottaminen maahan. Siitä koira tietää, että enää ei harjoitella ja se voi jatkaa omia puuhiaan.
Siirry seuraavaan vaiheeseen suhteellisen pian, esimerkiksi kymmenen toiston jälkeen.
Toinen vaihe - “kaksi, kolme”
Seiso paikallasi, koira voi olla edessäsi.
Sano “kaksi, kolme”.
Anna koirallesi nami.
Toista.
Anna vihje harjoituksen päättymisestä.
Siirry seuraavaan vaiheeseen suhteellisen pian, esimerkiksi kymmenen toiston jälkeen.
Kolmas vaihe - “yksi, kaksi, kolme”
Seiso paikallasi, koira voi olla edessäsi.
Sano “yksi, kaksi, kolme”
Anna koirallesi nami.
Toista.
Anna vihje harjoituksen päättymisestä.
Siirry seuraavaan vaiheeseen suhteellisen pian, esimerkiksi kymmenen toiston jälkeen.
Neljäs vaihe - liike
Nyt harjoitukseen lisätään liike. Alat peruuttaa koirasta poispäin harjoituksen aikana. Jos koirasi ei luontaisesti lähde seuraamaan sinua, voit laskea namikäden koiran kuonon tasolle heti ensimmäisen sanan kohdalla ja houkutella koiraa mukaasi. Jos koira katselee muualle tai haistelee, kun sanot “kolme”, pysähdy ja odota. Kun koira taas katsoo sinuun, anna nami.
Jos harjoittelet ahtaassa tilassa, pudota toistojen välissä koiralle nami maahan, jotta saat koiran toiselle puolellesi uuteen aloituspaikkaan (ks. video).
Sano “yksi” ja yhtäaikaa ota askel taaksepäin, poispäin koirasta.
Sano “kaksi” ja yhtäaikaa ota askel taaksepäin.
Sano “kolme” ja yhtäaikaa ota askel taaksepäin.
Pysähdy ja anna koiralle nami.
Toista.
Anna vihje harjoituksen päättymisestä.
Seuraavaan vaiheeseen voit siirtyä, kun koira lähtee kulkemaan mukanasi heti ensimmäisestä sanasta.
Viides vaihe - vierelle
Nyt koira opetetaan olemaan sivullasi harjoituksen aikana. Voit houkutella koiran sivullesi namikäden avulla, mennä itse koirasi sivulle tai pyytää koiraasi sivulle, jos sillä on siihen ennalta opetettu vihje.
Toista kolmas vaihe, niin että koira seisoo tai istuu sivullasi. Voit siirtyä seuraavaan vaiheeseen esimerkiksi kymmenen toiston jälkeen.
Kuudes vaihe - vierellä liikkeessä
Koira on vierelläsi ja sinä lähdet laskiessasi liikkeelle. Ota aluksi vain yksi askel yhtä sanaa kohden. Pikku hiljaa voit pidentää askelten määrä sanojen välissä.
Sano “yksi” ja yhtäaikaa ota askel eteenpäin, koirasi kanssa samaan suuntaan.
Sano “kaksi” ja yhtäaikaa ota askel eteenpäin.
Sano “kolme” ja yhtäaikaa ota askel eteenpäin.
Pysähdy ja anna koiralle nami.
Toista.
Anna vihje harjoituksen päättymisestä.
Kun koira kulkee sisällä mukanasi sujuvasti, kun lasket, voit alkaa harjoitella ulkona. Harjoittele ensin rauhallisissa paikoissa, joissa on mahdollisimman vähän häiriöitä. Pikku hiljaa voit alkaa harjoitella paikoissa, joissa on enemmän häiriöitä.
Videolta näet 1-2-3-pelin opettamisen eri vaiheet. Videolla käytän sanoja “aatu, beetu, ceetu”.
1–2–3-peli omaehtoisesti
Omaehtoinen eli koiralähtöinen 1–2–3-peli tarkoittaa sitä, että koira päättää, milloin ihminen alkaa laskea “yksi, kaksi, kolme”. Ihminen odottaa, että koira katsoo ihmisen suuntaan ja sitten ihminen alkaa laskea “yksi, kaksi, kolme” ja antaa namin maahan. Nami annetaan maahan, jotta koiran katsekontakti ihmiseen keskeytyy. Koira saa kaavan jatkumaan katsomalla ihmiseen uudestaan.
Harjoitetta voi tehdä myös näiden yhdistelmällä. Ihminen voi ensin tehdä aloitteen, kun huomaa ympäristössä jotain mahdollisesti koiraa jännittävää. Yhden tai kahden toiston jälkeen ihminen voikin jäädä odottamaan aloitetta koiralta. Koiran ei ole koskaan pakko osallistua 1–2–3-peliin, mutta etenkin omaehtoisessa versiossa ihmisen on helpompi nähdä, milloin koira tarvitsee kaavapeliä selvitäkseen tilanteesta ja milloin koira ei koe siihen tarvetta. Esimerkiksi kun etäisyys oletettavasti jännittävään asiaan on suuri, voikin olla, että koira haluaa haistella maata ja ohittaa sillä tavalla.
Omaehtoisen 1–2–3-pelin opettaminen
Alla näet kuplamallilla havainnollistettuna omaehtoisen 1–2–3-pelin vaiheet. Kuplamallissa on sinisellä ihmisen osuudet ja keltaisella koiran osuudet. Vihreät nuolet näyttävät kolme mahdollista tapaa aloittaa harjoitus. “Vihjesanat” tarkoittaa luettelemiasi sanoja, esim. “yksi, kaksi, kolme”.
Jos tämä harjoite tai ylipäänsä yhdessä tekeminen on koiralle tuttua, voit heti alussa odottaa ensin katsekontaktia ennen kuin alat laskea ja kävellä poispäin koirasta tai koiran vierellä (nuoli 1). Jos 1–2–3-peli on tuttu, mutta omaehtoisen kontaktin tarjoaminen uutta, voit aloittaa harjoituksen laskemalla “yksi, kaksi, kolme” (nuoli 2). Jos peli on koirallesi uusi eikä omaehtoinen kontaktikaan ole tuttua, voit myös aloittaa harjoituksen antamalla koirallesi namin maahan (nuoli 3). Namin laittaminen maahan on aloitustavoista varmin ja voi olla koiralle mukavin, sillä se saa ensimmäisen namin heti eikä vasta laskemisen jälkeen.
Aloituksen jälkeen omaehtoinen 1–2–3-peli etenee nuolten mukaan. Kun olet tehnyt 5–10 toistoa tai tilanteen vaatiman määrän toistoja, lopeta harjoitus antamalla koiralle vihje harjoituksen päättymisestä.
Pelin aikana koira saa katsoa ympäröiviä tapahtumia. Koira voi vilkaista muualle myös kesken sanajonon ja palauttaa taas katseensa takaisin sinuun. Sinun tehtäväsi on pitää koko ajan kaavaa yllä ja jatkaa sanajonon luettelua, vaikka koira välillä katsoisi poispäin. Voit halutessasi todeta koiralle, mitä se näki, esim. “yksi – joo siellä oli lapsi – kaksi, kolme”. Tärkeää on muistaa, että viimeistä sanaa (“kolme”) seuraa aina nami.
Jos koirasi ei ollenkaan katso sinua kaavapelin aikana, koira ei joko ole yhdistänyt sanajonoa namiin tai käyttämäsi nami ei ole koiralle tai tilanteeseen tarpeeksi arvokas tai harjoitustilanne on sille liian vaikea. Palaa harjoituksissa aiempiin vaiheisiin, ota käyttöösi maittavampia nameja tai siirry helpompaan harjoitteluympäristöön.
Herättikö aihe kysymyksiä? Voit lähettää niitä minulle alla olevalla lomakkeella. Vastaan sinulle henkilökohtaisesti!
Lähteet:
McDevitt, Leslie. Power of the Pattern -luento. MET Conference Online. 2023
McDevitt, Leslie. Control Unleashed. Reactive to Relaxed. Clean Run Productions LLC. 2019.